Lukupäiväkirja 2

Luin jälleen kuusi lukua Hobittia, kirja on jo edennyt puoleen väliin.
Luvusta josta aloitin, seurue eksyy Beorn nimisen henkilön luo (hän pystyy muuttamaan itsensä karhumaiseksi pedoksi). Hengähdystauon jälkeen seurue jatkaa kohti Synkmetsää. Synkmetsän laidalla Gandalf eroaa joukkiosta. Hän varoittaa ettei Synkmetsän polulta saa poiketa missään tapauksessa. Seuraavassa kappaleessa matka jatkuu pimeän ja vaarallisen Synkmetsän läpi. Matkan aikana Bilbo eksyy kuitenkin kääpiöistä. Kierellessään metsää hän huomaa isoja hämähäkin seittejä johon kääpiöt ovat vangittuna. Bilbo pelastaa ystävänsä (näkymättömän sormuksen ja miekan avulla) surmatessaan kaikki pesässä olleet hämähäkit. Kuitenkin lähellä olleet metsänhaltijat olivat vieneet Thorin metsänhaltijoiden kuninkaan tyrmään. Lopulta haltijat vangitsevat kaikki muut joukkiosta (paitsi Bilbon kuka laittoi sormuksen muuttuakseen näkymättömäksi) . Seuraavassa luvussa Bilbo pelastaa kääpiöt tyrmistään ja piiloutuvat haltijoiden tyhjentämiin tynnyreihin jotka viedään järvikaupunki Esgarothiin joen avulla. Tämän luvun jälkeen järvikaupungissa kylän ihmiset antavat lämpimän vastaanoton Thorille tämän kertoessaan olevansa Vuorenkuningas ja että hän on tullut vallatakseen aarteensa ja valtaistuimensa takaisin itselleen. Hän kertoo että rikkaukset tulisivat takaisin köyhään järvikaupunkiin. Seuraavassa kappaleessa joukkio on päässyt vihdoin Yksinäiselle vuorelle. Nyt heidän täytyy vain etsiä salainen sisäänkäynti. Bilbon muistaessa riimin jonka hän oli kyläläisiltä kuullut, kuun valo heijastuu avainreikään.Tällöin Thor kaivaa avaimen ja avaa lukon. Ovi työntyi auki ja edessä näkyi vuoren sisään menevä pimeä käytävä. Seuraavassa luvussa Bilbo matkasi vuoren uumeniin ja päätyi suureen saliin missä lohikäärme Smaug nukkui valtavan aarrekasan päällä. Bilbo varasti kultamaljan Thorille. Smaugin huomattessa että malja oli kadonnut, hän lähti etsimään syyllisiä tähän ympäri vuorta. Bilbo ja kääpiöt piiloutuivat vuoren sisäiseen käytävään. Bilbon matkatessa uudestaan suureen saliin, Smaug esitti nukkuvaa. Kuitenkin Smaug ja Bilbo kävivät pitkän keskustelun. Smaug ei uskonut Bilbon sanomisia vaan raivostui haistaessaan kääpiöitä ja että hän luuli että joukko oli saapunut Järkikaupungista. Smaug lähti raivoissaan luolasta ulos kohti Järvikaupunkia ja samalla sortui käytävä ulos. Bilbo pakeni käytävän sortuessa takaisin kääpiöiden luo.
Kirja on nyt ainakin päässyt hyvälle mallille. Siitä pystyy aistimaan että edetään kokoajan kohti lopullista ratkaisua. Kirjan alussa edettiin hyvin hitaasti, mutta kun seikkailu alkoi juoni lähti vyörimään vuoristorataa. Kirjan kaikkitietävän kertojan osuuskin on kasvanut. Hän selittää aina tapahtumissa ja vuoropuheluissa, aiemmin tapahtunutta ja tulevaa. Tämä tuo oivan lisän ja pientä huumoria kirjaan. Kuitenkin nyt tässä vaiheessa jotkin hahmot kasvavat ja heidän suhteensa muuttuvat entisesstään, mikä on hyvin näkyvissä tälläisessä matkaseikkaulussa. Minusta esimerkiksi kääpiöt jäävät hahmoina hyvin pinnalliseksi, näitä ei ole avattu lukijalle tarpeeksi esim. luonteenpiirteitä. Kuitenkin Thorin kohdalla asia on eri, koska hän on yksi kirjan tärkeimmistä henkilöistä. Kuitenkin ymmärrän tämän että lukijan kannalta se on parempi ettei tätä turhaa kerrota koska se ei ole kuitenkaan ollennainen asia lukiessa teosta. Vanhahtava kieli on jossain määrin häiritsevää mutta se ei muuta sitä tosi asiaa että kirja on kestänyt aivan uskomattoman hyvin ikänsä. Pidän kirjasta jo tässä vaiheessa erittäin paljon ja en malta odottaa lopullista ratkaisua tälle satukirjallisuuden klassikolle.