B. Mies kahden maan välillä

Matti Röngän dekkari Tappajan Näköinen Mies (2002) kertoo Viktor Kärppä nimisestä yksityisetsivästä. Kärppä saa tehtäväkseen jäljittää kadonneen naisen. Nainen sattuu olemaan Viron tunnetuimman rikollisen sisko. Tämä aiheuttaa Kärpälle vaikeuksia jutun selvittämiseksi.
Kärppä on paluumuuttaja Sortavalasta. Hän on tehnyt tullessaan Suomeen päätöksen ettei alennu maahanmuuttajien töihin. Hän hyväksyy sen että on rikollisten kanssa tekemisissä, kun että hänen pitäisi siivota vessoja Helsingin valoissa. Matti Rönkä on luonnut Kärpän hyvin kertomaan maahanmuuttajan näkökulmaa asioista. Kärppä ei pidä itseään venäläisenä koska on Neuvostoliiton kasvattama mies. Suomalaiseksi häntä ei hyväksytä koska hän ei ole tarpeeksi normaali kansalainen, omien sanojensa mukaan. Kärppä elää siis kahden isänmaansa välimaastossa. Hän ei ole siis tyypillinen suomalainen tai venäläinen. Hänen tekemisistään ja sanomisistaan voi saada sellaisen kuvan että hän pitää itseään Neuvostoliittolaisena. Tämä tekee henkilön astetta mielenkiintoisemmaksi. Kärpän eläminen Suomessa on haastavaa mutta hän antaa lukijansa ymmärtää että kyllä hän selviää. Tämä tuo henkilöön syvyyttä ja selventää sitä millaista on olla mies maailmassa.
Kärpän identiteettiin vaikuttaa menneisyyden lisäksi läheiset suhteet äitiin ja tuoreeseen tyttöystävään. Kärpän yksityisetsivän työ ajaa hänet poliisien kanssa tekemisiin mutta myös alamaailman. Tämä aiheuttaa sen ettei tiedä onko Kärppä hyvä vai paha tai että toimiiko hän oikein vai väärin. Hän sanoo ettei ole moraalin esikuva. Tämä on nykyaikaisten dekkarien suola että etsivä on vähän molempia , esimerkiksi Vares. Perjaateessa asia jää lukijan päätettäväksi onko Kärppä hyvä vai paha mies. Vaikkakin jotkut asiat ajavat molempiin suuntiin. Kärppä käy välillä laillisuuden ja laittomuuden rajalla mutta kuitenkin pyrkii pysyä kaidalla polulla. Kärpässä on kuitenkin hyvää ja myös asioita jotka tekevät hänestä reilun miehen. Lämpimät välit äitiinsä kertoo Kärpän välittävän perheestään. Hän on rehellinen itselleen ja perheelleen. Vaikka Äiti tietää Kärpän ammatista ja tekemisistä hän ei tuomitse poikaansa. Sama pätee Kärpän tyttöystävään. Hän ei myöskään tuomitse vaan antaa lukijan huomata että hän tuntuu ymmärtävän Kärppää paremmin kuin hyvin. Tämä kertoo sen että Kärpällä ja hänen läheisillä ihmisillä on hyvät ja lämpimät välit. Poliisin kanssa Kärppä tulee toimeen kun hänellä on tarvittama määrä antaa tietoa. Jos hänellä ei ole virkavalta alkaa epäillä tai jopa menettää luottamuksensa Kärppään. Tämä antaa hyvin ristiriitaisen kuvan. Kärppä auttaa poliisia mutta poliisi ei auta tai luota Kärppään siltikkään. Tämäkin voi liittyä maahanmuuttoon.
Venäläisten rikollisten kanssa Kärppä on hyvissä väleissä. Hän auttaa heitä niin kauan kuin asiat pysyvät laittomana tai ainakin niin että se ei ylitä rajojaan. Vaikka Kärppä sanoo ja kuvailee olevansa tappajan näköinen mies, hän ei tapa. Kärppä ei myöskään ryöstä tai pahoinpitele. Hän vain auttaa siinä missä valtio tai rikkaat ihmiset jäävät tappiolle ja hän ansaitsee elantonsa. Tämä antaa jotenkin Robin Hood maisen  kuvan Kärpästä mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Hän vain haluaa pysyä pois ongelmista ja että hänellä ja hänen läheisillä ihmisillä on hyvä olla.
Sukupuolen valtasuhteen voi huomata että Viktor Kärpän maailmassa naisilla ei ole minkäänlaista rikollista roolia. Naiset ovat joko uhreja tai rinnalla olevia, jotka tulevat tueksi kylmässä maailmassa.
Kärpän maailma on miehinen ja rikollisia täynnä oleva. Vallan käyttö kuuluu rikollisille. He voivat pettää ja tehdä mitä tahansa. Tämä on osittain aika kliseinen mutta dekkareissa tämä yleensä pätee kaikessa.
 Kärpän maailmassa valtaan voisi päteä se että pyrkii pysymään kaidalla polulla, mutta tarvittaessa voi poistua siitä.

14.11 Tunnin tehtävät

                   Lapsi ei tietoa pelkää

a. Kolumnin sisältö käsittelee kuinka lapsia ja nuoria pitäisi yleis sivistää lehtien ja uutisten avulla. Kolumni kertoo esimerkkien avulla kuinka lapset ja nuoret elävät kuplassa ilman täydellistä tietoa maailman menoista vanhempien yli suojelun seurauksena. Lapsilla ja nuorilla voi olla asioista vain pinta raapaisu mitä voitaisiin syventää lehtien ja uutisten avulla jota kolumni painottaa tärkeäksi. Tärkeäksi asiaksi mainitaan että lapsi ei tietoa pelkää.

b. Lasta ei pidä kasvattaa tynnyrissä vaan harjoittaa pienestä pitäen maailman menoihin.

c. Kreetta Onkelin kirjoittaa kolumnissaan "Lapsi ei tietoa pelkää" (Helsingin Sanomat 4.4.2011) siitä kuinka nykyään ihmiset kasvattavat lapsensa ilman että lapset tietävät maailman tapahtumista ja menoista. Hän kertoo asioita jotka harjoittaisivat lapsen tietoisuuden muotoutumista.

d. Kolumni on tehty hyvin ja ajatusta . Se kertoo nyky ajan ongelmasta että kuinka lapset kasvatetaan kuplassa vailla tietoa maailman menoista. Minusta tämä on esitetty hyvin esimerkkien avulla esimerkkisi "Hänelle ei voi 18-vuotispäivänä sanoa: tällainen on maailma, ja olettaa, että suuri havahtuminen tapahtuu". Tämä on samalla lempilauseeni kolumnissa. Kolumni on kirjoitettu hyvin ja asianmukaisesti. Esimerkit tuovat syvyyttä kolumniin ja uskon että moni voi samaistua esimerkkeihin.

                    Ruoalla leikkimistä

a.   Kolumnin sisältö käsittelee nykyaikaista ruuan käyttöä.