Karu kertomus vapauteen pääsemisestä

    

Maija Vilkkumaan runo "Ei"  on vuodelta 2003. Lyriikka kertoo karusti tytön halusta itsenäistyä ja päästää vapaaksi maailmalle. Lyriikan puhuja tarkastelee itseään ja kertoo että haluaa päästä vapaaksi äidistään. Hän kertoo suojelevasta äidistään joka suojelee häntä ja varoittaa maailman vaaroista. Äiti ei päästä irti tyttärestään.

Lyriikka kuvaa tytön kasvua itsenäistymiseen ja vapaaksi pääsemiseen.
Lopulta vuosien jälkeen eräänä heinäkuun yönä tytär pakenee äitinsä luota, maailman vapauteen. Äiti on nukahtanut tupakka suussa , ja äidin herätessään talossa on syttynyt tulipalo ja hän huutaa tytärtään , mutta hän on jo kaukana maailmalla.

Lyriikan teemana voidaan pitää tyttären itsensä löytämistä, paosta suojelevan äidin luonta , maailman vapauteen.

Lyriikasta löytyy myös kielikuvia esimerkiksi, tyttö pyytää onnen keijua tekemään taikojaan että äiti päästäisi tytön vapaaksi. Lyriikasta löytyy myös se että tytär yrittää avata lukkoa, joka ei aukea. Hän ei pääse vapaaksi, jos lukko ei aukea. Nämä asiat tukevat lyriikkaa, kun tytär päättää vihdoin paeta ja päästä vapaaksi maailmalle.

 Lyriikassa on neljä säkeistöä, joista löytyy riimejä ensimmäisestä ja neljännestä säkeistöstä, mikä on lauluille hyvin tyypillistä. Esimerkki riimejä ovat "äiti on raukee..mut se ei aukee".
Lyriikasta löytyy myös alkusointuja kuten "vuodet vierii". Lyriikassa on paljon toistuvia ilmaisuja menemisestä ja vapauteen pääsemisestä , esimerkiksi "antaa mun mennä" ja "mut se ei aukee".
Lyriikan rytmi tukee hyvin lyriikkaa , se on joskus rauhallista ja sitten se muuttu välillä vähän nopea tempoiseksi lyriikan kertomuksen tavalla.