A.
Emil jatkoi yksinäisen miehen tuijottamista. Miehen kalpea naama kääntyi Emiliin päin. Emil käänsi katseensa nopeasti juuri tuotuun lihakeittoon. Keitto ei tuoksunut miltään muiden baarin hajuen joukossa. Emil yritti esittää syövänsä mutta hän ratkesi tuijottamaan uudestaan yksinäistä miestä.
Kapealla sohvalla edelleen istuva mies selaili lehteä edelleen väärinpäin. Miehen ilmeestä Emil huomaa että mies ymmärtäisi lukemaansa. Emil päättää kysyä yksinäiseltä mieheltä. -Miten pystyt lukemaan lehteä väärin päin?
Kalpea naama kääntyy jälleen Emiliin päin ja katsoo hyvin jäätävällä katseella.
-Se vain vaatii paljon harjoittelua.
Eemil jää katsomaan miestä hyvin hämmentyneenä.
Mies nousi istumaltaan sohvalta ja laittoi popliinitakkinsa päälle. Mies käveli ulos baarista. Emil kiinnitti huomionsa miehen erikoiseen kävelytyyliin.
Näytti että miehellä olisi räpylät jalassa, mutta miehellä oli aivan normaalit pukuun sopivat kengät.
Emil jäi miettimään näkemäänsä hämmentyneenä lihakeiton ääreen.
B.
Kylmänä syksyisenä syyskuun aamuna heräsin herätyskelloni ääneen. Lähdin töihin Lappeenrannan keskustaan. Kävelin Valtakatua pitkin kunnes näin pizzerian ja levykaupan. Katseeni kiinnittyivät aamuhämärässä pizza tarjouksiin pizzerian ikkunassa ja Karri Koiran uuden albumin mainoksiin levykaupan ikkunassa. Jatkoin matkaani kunnes huomasin yksinäisen koiran. Koira muistutti vuosi sitten kuolluttani koiraani Beniä. Voi kuinka ikävöinkään häntä, mietin haikeana. Jatkoin matkaani töihin. Toimistoni jossa työskentelen on väritön aivan kuten elämänikin. Olin menettänyt elämäni rakkauden , se tappoi minua sisältäni hiljaa. Toivon jonain päivänä että pääsisin hänestä yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti